Hellenistisellä ajalla luetteloitiin maailman ihmeet. Tältä ajalta on peräisin sanonta 'maailman seitsemän ihmettä'.
Lista vaihtelee sisällöltään riippuen antiikin historioitsijasta, hänen elinajastaan ja kansallisuudestaan. Erään lähteen mukaan ne olivat: Memfiin pyramidit, Semiramiin riippuvat puutarhat Babylonissa, Artemiin temppeli Efesoksessa, Feidiaan tekemä jättiläiskokoinen Zeuksen kuva Olympiassa, Mausoloksen hautamuistomerkki Halikarnassoksessa, Faroksen majakka Aleksandriassa ja Rhodoksen kolossi. Rooman keisariajalla mukaan otettiin tietenkin myös Rooman Colosseum.
Rakennuksia ja rakennelmia kaikki tyynni! Suuret suunnitelmat ja monumentaaliset rakennukset ovat kautta aikojen kiehtoneet ihmismieltä.
Tekijä esiin
Edellä mainittuun Faroksen majakkaan liittyy pieni anekdootti. Yli 100 metriä korkea majakka valmistui Ptolemaios Filadelfoksen (hallitsi 285-246 eKr.) aikaan Aleksandrian edustalle. Sen huipulla paloi öisin valtava roihu ja päivisinkin majakka näkyi merelle kolmen peninkulman päähän.
Arkkitehti Soistratoksen kerrotaan hakkauttaneen nimensä erääseen tornin marmorilohkareista ja peittäneen sen muurauslaastilla, johon kaiverrettiin kultainen piirtokirjoitus rakennuttajan Ptolemaios Filadelfoksen kunniaksi. Muutaman vuosisadan kuluttua laasti oli rapautunut, hallitsijan nimi tipotiessään ja näkyvillä vain arkkitehdin nimi. Suunnittelijan viesti tavoitti näin hänelle tärkeän kohderyhmän, jälkipolvet.
Suuria sanoja
Jotkut aikalaisistamme ovat tuskailleet merkittävien rakennushankkeiden korkeita kustannuksia: Mäntyniemeen valmistunutta presidentin asuntoa, Oopperataloa, Englannin kanaalin alta kulkevaa Eurotunnelia. Kritisoinnille on helppo löytää perusteet, sillä vuosisatoja elävät monumentit ovat aina absoluuttisesti kalliita. Esimerkiksi Egyptin pyramidit ja antiikin temppelit olivat valtavia työsuoritteita suhteessa koko kansantalouteen.
Kun kansanpuoleen johtaja, aristokraatti Perikles rakennutti julkisin varoin 400-luvulla eKr Akropoliin suurenmoiset temppelit, oli poliittinen vastustus suurta. Massiivinen hanke sai perustelunsa työllisyyden ylläpidosta, joka Perikleen talouspolitiikassa oli keskeisessä asemassa. Näin siis Ateenassa jo kauan ennen Kristuksen syntymää. Ja näitä työn tuloksia voimme siis vielä nykyäänkin ihailla.
Tunnetun kaskun mukaan Periklestä ahdisteltiin kansankokouksessa rakennustöiden korkeista ja töiden kuluessa kasvaneista kustannuksista. Arvostelua kuunneltuaan hän tiedusteli, ollaanko todellakin sitä mieltä, että hankkeeseen on käytetty liikaa rahaa. Saatuaan myöntävän vastauksen hän totesi vastaansanomattomasti: ”Siinä tapauksessa älköön kustannuksia pantako teidän laskuunne vaan minun, ja hakattakoon minun nimeni rakennuksiin”. Projekti sai jatkua.
Tässä ja nyt
Viestintäkin on rakentamista. Siinäkin on keskeistä hyvien suunnittelijoiden käyttö. Vaikka arkkitehtuurimme on saavuttanut kansainvälistä tunnustusta, markkinointiviestinnännäsä ei – etenkään laman aikana – ole aina luotettu alan 'arkkitehteihin'. Viestintää ovat viime aikoina suunnitelleet ja tehneet melkein kaikki kynnelle kykenevät, minkä seurauksena tarjolla on ollut runsaasti tasottomia esityksiä. Tosiasia kuitenkin on, että ammattilainen löytää kuhunkin projektiin sopivimmat työkalut.
94